maanantai 11. elokuuta 2014

Simppeli on usein parasta - grillatut banaanit

Usein sitä erehtyy ajattelemaan, että ruoka on sitä parempaa, mitä enemmän sen eteen on nähnyt vaivaa. Kunnes saavuttaa pisteen, jolloin ei jaksa nähdä enää vaivaa ja haluaa päästä mahdollisimman helpolla.

Helppous ja laiskuus on ollut tämän kesän teema meidän ruokailuissa. Kun viimeisen vuoden kalenterimerkinnöistä löytyy asunnon osto, vanhan myynti, maalausremontti, muutto, pihaprojekti ja häät, saa näiden tapahtumien tehtävälistoilla vuorattua ainakin yhden seinän. Lomalla kaipasimmekin lähinnä lepoa ja tekemättömyyttä, kun olimme saaneet ruksittua näiden projektien to do -listan viimeisen kohdan tehdyksi.

Siirryimme mökillä kertakäyttöastioihin, ettei kaivosta tarvitse kantaa vettä tiskaamiseen. Söimme välillä grillimakkaraa lounaaksi ja illalliseksi. Käytimme valmiita grillikastikkeita (ei kuitenkaan valmiiksi marinoituja lihoja - joku raja sentään). Menu sai sisältää enintään viisi raaka-ainetta, jotka piti mahdollisimman vähällä muokkaamisella saada lautaselle. Tyyliin uudet perunat, silli, kylmäsavustettu lohi, puolikas avokado. Savustetut ahvenet ja perunasalaatti. Pekoniin kääritty sisäfilepihvi ja kaupan valmiit ristikkoperunat grillissä.

Jälkiruokana söimme koko loman grillattua banaania. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se voittaa kesän parhaiden gourmetjälkiruokien tittelin kerta toisensa jälkeen. Ainoana vaatimuksena on kuuma grilli ja jäätelö. Tämä jälkkäri valmistuu vaivatta, kun ruoat on grillattu, lautaset alkavat olla tyhjiä ja tyhjän grillin yläpuolella ilma väreilee kuumuudesta.

Oma suosikkini banaanin kanssa on rommirusinajäätelö. Hyvänä kakkosena tulee vanhan ajan vanilja tai kinuskijäätelö. Voit yhtä hyvin käyttää niin raaempia kuin ylikypsiä banaaneja.

Jos oikein gourmetia haluat tehdä, voit ennen grillaamista tehdä banaanin kuoreen viiltoja ja laittaa suklaapaloja väleihin. Minusta se on liian vaivalloista ja sotkuista puuhaa. Pidetään parhaat asiat yksinkertaisina.

Grillatut banaanit

1 banaani per ruokailija
jäätelöä

Laita banaani sellaisenaan, kokonaisena ja kuorimatta grilliin.


















Käännä banaani toiselle kyljelleen, kun alempi puoli on mustunut.


















Ota banaani pois grillistä, kun banaani on kokonaan musta.
Ruokailuohje:
Lautasella viillä lusikalla tai veitsellä banaanin kuori auki pituussuunnassa.
Kaavi sisus kuoresta pois ja lusikoi jäätelöä päälle.

















Nauti mitä helpoimmasta jälkiruoasta ja ihmettele ääneen, miten jokin näin hyvä voi olla niin vaivatonta tehdä.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Piknikauden avaus tomaattipiirakalla

"Kiinnostaisiko piknik kallioilla jos on hyvä sää?" 

Aurinko paistoi pääsiäismaanantaina, kun avasimme piknikkauden. Lopullinen päätös tehtiin samana aamuna, joten syöminkien antimet oli keksittävä kaappien sisällöstä. Ja mitkä herkut pari kätevää emäntää saivat aikaan! 

Parin keittiössä vietetyn tunnin jälkeen pakkasimme laukkuun tomaattipiirakan, raparperipiirakan, karjalanpiirakoita ja mintulla maustettua munavoita, skumppaa ja mustikka-banaanismoothieta. Toinen emäntä oli tahollaan pyöräyttänyt sämpylöitä, fetasalaattia ja keksejä. Kevään ensimmäiset aurinkorasvat naamaan ja menoksi. Ähky kesti iltaan asti. 









Jos vappupiknikin tarjoilut ovat vielä hakusessa, suosittelen ottamaan tomaattipiirakan listalle. Ainekset saattavat löytyä valmiiksi kotoa ja piirakka maistuu keväisen raikkaalta. Bongasin reseptin Isyyspakkaus-blogista. Käytin tällä kertaa minttua, basilikakin sopisi erinomaisesti. Ensi kerralla ajattelin lisätä piirakkaan myös oliiveja.

Tomaattipiirakka

Pohja
50 g voita
hyppysellinen suolaa
1 dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl vettä

Täyte
8 tomaattia (kannattaa kokeilla myös sekoittaa eri tomaatteja - enemmän on enemmän)
2 sipulia
3 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja hienonnettuna
tuoreita yrttejä (esim. minttu, basilika, lehtipersilja, salvia, oregano)
voimakkaan makuista kuvaa juustoa raastettuna (esim. emmental, gouda, manchego - tai näiden puuttuessa mikä tahansa juustoraaste käy)
(oliiveja)
öljyä kuullottamiseen

Munamaito
1 kananmuna
1,5 dl maitoa
suolaa 
mustapippuria

Tee ensin pohja. Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi ja lisää vesi. Lisää vehnäjauhoja tarpeen mukaan, jotta saat kiinteän taikinapallon. Voitele tai vuoraa vuoka leivinpaperilla ja painele taikina vuokaan. Tee haarukalla reikiä pohjaan ja esipaista pohjaa 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Suikaloi sipulit ja kuullota ne öljyssä paistinpannulla.
Paloittele tomaatit reiluiksi kuutioiksi ja hienonna yrtit. Voit sekoittaa yrtit tomaattien kanssa kulhossa.
Lisää sipulit, aurinkokuivatut tomaatit, tomaatit ja yrtit (ja oliivit) pohjan päälle.
Riko kananmuna kulhoon, vispaa rakenne rikki ja sekoita joukkoon maito, suola ja pippuri. Kaada munamaito vuokaan täytteiden päälle.
Ripottele juustoraastetta pinnalle.
Paista 250 asteessa noin 20 minuuttia kunnes juusto ruskistuu.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kuinka saat lapset syömään sieniä hyvällä ruokahalulla - Reseptien aarteet ja sienipyörykät

"Äidit ovat kautta aikojen välittäneet parhaat reseptinsä perimätietona tyttärilleen. Reseptien aarteet on tarina viiden sukupolven ajalta elämään jääneistä ohjeista, jotka sopivat arkeen ja juhlaan. Reseptien joukosta löytyvät isoisoäiti Ellinen paistetut silakkapihvit, Aune-mummon legendaarinen pannukakku, Pasi-isän laivurinpihvi ja Vernan oma mustikkakeikauskakku - kotiruokaa parhaimmillaan!"

Sain blogin kautta mahdollisuuden tutustua Verna Kaunisto-Feodorowin kirjaan Reseptien aarteet - sukupolvelta toiselle. Ensimmäisen pikaselailun jälkeen ajattelin, etten ihan taida olla kirjan kohderyhmää. Kiinnostun yleensä eniten aasialaisista, etnisistä, jamieoliver-tyyppisistä moderneista resepteistä, eli kaikesta mikä ei ole suomalaista perinneruokaa. Äitini sen sijaan saattaisi pitää kirjasta todella paljon.

Annoin kirjalle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja jo ensimmäisen sivun alkusanoja lukiessani tempauduin kirjan maailmaan. Toisella sivulla herkistyin kyyneliin asti, eikä vielä ollut päästy edes resepteihin asti.



Kirjasta hehkuu rakkaus ruokaan ja se on täynnä lämpöisiä muistoja ruoasta ja lähimmäisistä. Jokaisella reseptillä on tarina, miksi se on valittu kansien väliin. Sivuilta löytyy suvun bravuureja, arjen herkkuja ja itse kehitettyjä hyväksi havaittuja reseptejä.

Lukiessa herää myös omia ruokaan liittyviä muistoja. Mamma paistamassa lettuja, kummitädin keittiönpöydälle jättämä pala pullataikinaa lauantaiaamuisin, uunilämpimät perunapiirakat tuvan penkillä, papan pyytämät tuoreet silakat.

Vaikka reseptit ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle, ne ovat nykypäivän elämään modernisoituja ja raaka-aineina käytetään myös wasabia, avokadoa kuin turkkilaista jogurttia. Parasta on, että aineiden määrä pysyy hyvin lyhyenä. Lähes kaikkia aineita löytyy jo valmiina kaapista, joten monia reseptejä on helppo kokeilla ilman erillistä ostosreissua.

Pääsiäisen aikana olen ehtinyt testata jo kolmea kirjan reseptiä ja monta muuta odottaa vuoroaan. Äitini selaili kirjaa keittiönpöydän ääressä ja iski silmänsä erityisesti niihin perinteisempiin ruokiin, etikkakurkkusalaattiin, karjalanpiirakoihin ja vatruskoihin. Tarjoutui ottamaan kirjan itselleen, jos päättäisin siitä luopua. Ihan heti en sitä kuitenkaan malta käsistäni päästää. Tämän kirjan sivuille tulee merkintöjä ja roiskeita - nyt on jo muutama sivu jauhotettu leipomisen lomassa.

Mutta siis itse otsikon aiheeseen - kuinka saada lapset syömään sieniä hyvällä ruokahalulla? Soseuta ja piilota ne lihapulliin. Kukaan ei huomaa mitään, jos maltat olla kertomatta ruokaan piilotetuista sienistä.

"Sienet ja monet sieniruoat ovat saapuneet suomalaiseen keittiöön idästä. Mieheni (jonka isän sukujuuret ovat Karjalasta niin ikään) on sitä mieltä, että sienet ja sipulit kannattaa hienontaa tehosekoittimessa. Niin taikinaa on helppo käsitellä ja maut sekoittuvat tiiviisti. Mikä parasta, kaikki lapset, jotka mukamas kammoavat sieniä, eivät edes huomaa niitä tämän valmistustavan takia!"

Tämä oikeasti toimii. Tein eilen empiirisen kokeen ja tarjosin sienipyöryköitä pääsiäissunnuntain vieraillemme. Neljävuotiaskin otti lisää lihapullia, vaikka ei kuulemma yleensä sienistä niin välitäkään. Kun ei ole sienien häiritsevää koostumusta, ne maistuvat ihan huomaamatta. Lihansyöjän mielestä pullat olivat mehukkaampia kuin normaalit lihapullat - ehkä sekin on sienten ansiota.

Tein kaksinkertaisen annoksen ja lisäsin reseptin ulkopuolelta soijaa ja ras el hanout -mausteseosta. Tehosekoittimen puuttuessa sienten pienentäminen onnistuu hyvin myös sauvasekoittimella. Alla resepti sellaisena kuin se on kirjassa.
Paistoin pullia uunissa noin 20 minuuttia 200 asteessa.

Sienipyörykät

1,5 dl kermaa tai vettä
1 dl korppujauhoja
1 sipuli
3 dl ryöpättyjä sieniä tai liotettuja suolasieniä
400 g karitsan- tai naudan luomujauhelihaa
1 muna
suolaa, mustapippuria

Mittaa kerma tai vesi kulhoon, lisää korppujauhot ja anna turvota hetken aikaa.
Kuori ja silppua sipuli.
Pilko sienet.
Kuullota sipuli- ja sienisilppua pannulla öljyssä.
Siirrä sipuli-sieniseos tehosekoittimeen ja hienonna karkeaksi seokseksi.
Yhdistä se korppujauhoseoksen ja jauhelihan kanssa.
Sekoita joukkoon vielä muna ja suolaa ja pippuria maun mukaan.
Pyörittele pyöryköiksi ja paista pannulla tai uunissa.
Taikinasta voit paistaa myös murekkeen tai pihvejä.

Kirjan tarjosi Gummerus.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Hetki puutarha-aikaa

Hetki omaa aikaa tekee nyt aluevaltauksen ruoka- ja puutarhablogiksi. Tai ruoka-, puutarha- ja valokuvausblogiksi. Ehkä jossain vaiheessa myös kirjoja ja hyvinvointia. Eli hetki ihan ikiomaa aikaa.

Onneksi tuli maalattua blogin nimi riittävän laajalla pensselillä, niin sen alle voi mahduttaa mitä tahansa :) Aluevaltauksen kestosta ei ole vielä takeita, saattaa kestää pitkään tai lopahtaa yhtä nopeasti kuin alkoikin. Olen niin innoissani keväästä ja alkavasta puutarhakaudesta, että ehkä tämä voisi olla yksi kanava jakaa innostusta muulle maailmalle.

Oma piha voi tehdä ihmisen onnelliseksi jo ennen kuin on ehtinyt tehdä mitään pihalle. Tai siis olenhan ehtinyt jo istuttaa sipuleita syksyllä. Pelkäsin jo, etten istuttanut niitä riittävän syvälle. Sieltä ne onneksi maan uumenista hiljalleen kurkistelevat päivänvaloon.

Kokeneempi puutarhuri olisi saattanut ymmärtää kirjoittaa ylös, mitä lajeja tuli istutettua. Mutta ehkei sillä ole niin väliä. Pianhan se selviää, mitä sieltä mullan alta nousee. Nuppuja odotellessa…



Sinivuokon sentään minäkin tunnistan. Kyllä niitä kaupungissakin kasvaa, kun istuttaa. Ensi kevääksi ajattelin istuttaa reippaasti lisää.


sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Huikean täydellinen pannukakku


Olen sanaton. Ja kuitenkin tekisi mieli vain ylistää, hehkuttaa ja tanssia ilosta. En keksi tarpeeksi omalaatuista superlatiivia, joten käytän sitten yksinkertaista sanaa paras. Huikean hyvä. Mielettömän herkullinen.

Ehkä sait käsityksen, että kyseessä on todella hyvä pannari. Uskaltaisinko sanoa, että paras kaikista, mitä olen elämäni aikana maistanut. Uskallan. Elämäni paras pannukakku. Toisaalta mitä enemmän tätä pannaria kehun, sitä suuremmaksi kasvavat odotukset sitä kohtaan. Eli lopetan tähän ja suosittelen kokeilemaan itse.

Kiitos Helsingin Sanomat tästä reseptistä. Viikko sai hienon päätöksen. Hyvä ruoka, parempi mieli.  Laitan määrät ja ohjeet sellaisena kuin ne olivat reseptissä eli lopputuloksena pellillinen pannaria. Tein iltapalaksi noin puolikkaan annoksen piirakkavuoassa, käyttämäni määrät suluissa. Täysmaidon sijasta meillä oli kevytmaitoa - kuinka hyvää täysmaidosta tulisikaan…Enkä nälissäni malttanut turvottaa taikinaa puolta tuntia, eli siinäkin vielä petraamisen varaa ensi kerralla.

Täydellinen pannukakku 

3 kananmunaa (2)
8 dl täysmaitoa (5 dl kevytmaitoa)
4 dl vehnäjauhoja (2)
1 tl leivinjauhetta (1/2)
1/2 tl suolaa (1/4)
1 dl sokeria (1/2)
2 tl vaniljasokeria (1)
100 g voita (50)

Riko kananmunien rakenne kulhossa. Sekoita joukkoon puolet maidosta.
Yhdistä leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää jauhot kulhoon sekoittaen.
Kaada joukkoon loput maidosta, mausta suolalla ja sokereilla. Anna jauhojen turvota nesteessä vähintään puoli tuntia.
Sulata voi. Anna hetki jäähtyä, sekoita sitten voi muiden ainesten joukkoon.
Vuoraa 30x40 cm korkealaitainen uunipelti leivinpaperilla. Kaada taikina leivinpaperin päälle ja paista 225-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja "kiinteytyä" hetken ajan.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Ihan nuudeleina salaatista - ja keväästä


Aurinkoinen viikonloppu on hujahtanut vauhdilla. Lauantaina testailimme kymmenen hengen voimin sopivia viinejä aasialaiselle ruoalle. Sunnuntain lounaaksi jäi onneksi nuudelisalaattia nyhtöpossun seuraksi. Eli kerrankin helppoa kokkailua.

Lasisavotta odottaa vielä energiapuuskaa.







Energiaa on sentään löytynyt jo kevätkukkien ostoreissulle ja istuttamiselle.

Nuudelisalaattia olen tehnyt usein Jamie Oliverin 30 minuutin aterioista muokatulla reseptillä. Vihanneksia laitan vähän sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Kirsikkatomaatit, paprika tai avokado sopivat myös mainiosti joukkoon. Jamien reseptissä käytetään munanuudeleita, mutta olen itse tykästynyt enemmän riisinuudeleihin.

Nuudelisalaatti

250 g riisinuudeleita (vermicelli)
100 g suolattomia cashewpähkinöitä
1-2 punaista chiliä
1-2 kevätsipulia
1 porkkana karkeana raasteena
1 ruukku korianteria
1-2 rkl soijakastiketta
1 limetin mehu
1 tl seesamiöljyä
1 tl kalakastiketta
1 tl juoksevaa hunajaa

Laita nuudelit isoon kulhoon tai kattilaan ja kaada kiehuvaa vettä niiden päälle. Peitä kulho kannella/lautasella ja liota nuudeleita muutama minuutti, kunnes ovat pehmentyneet. Siivilöi vesi pois ja huuhtele nuudelit kylmällä vedellä siivilässä ja kaada kulhoon.
Vinkki: Pitkiä nuudeleita on yleensä hankala saada annosteltua salaatista. Voit katkoa nuudeleita ennen kypsennystä pienemmiksi pätkiksi tai vielä helpompaa on leikata puhtailla saksilla kypsiä nuudeleita kulhossa lyhyemmiksi.

Murskaa pähkinöitä morttelissa tai kaulimella muovipussissa/keittiöpyyhkeen sisällä. Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla miedolla lämmöllä. Sekoittele ajoittain ja vahdi, etteivät pähkinät kärähdä. Kun ne ovat ottaneet väriä, lisää lieden lämpöä ja valuta pannulle 1 tl juoksevaa hunajaa. Sekoita se pähkinämurskaan ja kaada pähkinät kulhoon nuudeleiden joukkoon.

Pilko pieneksi chili (poista siemenet, jos haluat vähemmän tulista), kevätsipulit ja korianteri. Voit käyttää myös korianterin varret, kun silppuat ne pieneksi. Lisää ne karkeaksi raastetun porkkanan kanssa nuudeleiden sekaan.

Lisää salaatin joukkoon soija, limetin mehu, seesamiöljy ja kalakastike. Sekoita ainekset hyvin ja tarjoile esim. kanavartaiden kanssa. Salaatti tekeytyy jääkaapissa hyvin seuraavaankin päivään eli voi tehdä vähän isomman annoksen.

Nuudelisalaatti sopii erinomaisesti myös esim. vietnamilaisten kesärullien täytteeksi sellaisenaan tai jättirapujen kanssa.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Joko nyt?

Joka aamu herättyäni kurkistan ikkunasta pihalle. 
Joko nyt?
Illansuussa töistä palattuani raotan verhoa ja kurkistan taas.
Joko nyt?
Lopulta en malta enää odottaa, milloin ensimmäiset versot syksyllä istuttamistani kukkasipuleista alkavat pilkistää nurmikon alta. Istutan kaupasta ostamani narsissit ruukkuun aidan reunalle. 
No nyt on!
Ja jatkan kurkistamista joka aamu ja ilta. 


sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Home alone - Inkivääri-lohilaatikko


Minulle on muodostunut tavaksi tehdä laatikkoruokia aina kun lihansyöjä on matkoilla. Yksin kotona - taidanpa tehdä makaronilaatikkoa. Tai kaalilaatikkoa. Tai lohilaatikkoa.

Laatikkoruoan paras puoli on, että sitä jää jäljelle myös seuraavaksi päiväksi. Ei tarvitse heti olla miettimässä uutta ruokaa. Huono puoli taas on, että neljäntenä päivänä sama ruoka alkaa jo vähän tökkiä, jos yksin yrittää tehdä selvää perhekokoisesta annoksesta.

Flunssapotilaalle makaronilaatikko on elämän pelastus - helpoin ruoka ikinä ja riittää moneen ateriaan. Pelastus on myös äiti, joka tulee pitämään seuraa, täydentää samalla jääkaapin ja kokkaa lounaan salaatteineen. Loput makaronilaatikosta odottaa jääkaapissa pannulla lämmittämistä.

Viime viikonloppuna tein loistavaa lohilaatikkoa, jota olin improvisoinut jo kerran aiemmin. Raikkautta perinteiseen lohilaatikkoon verrattuna tuovat tuore inkivääri ja limetin mehu. Muuten ihan normiresepti. Tykkään itse laittaa reilusti lohta ja tilliä. Määrät riippuvat vähän käyttämäsi vuoan koosta, eli ei tässäkään tarvitse olla niin tarkkaa. Inkivääriä maun mukaan - itse laitan reilusti, ainakin n. 5 cm palan. Ja sipuli pitää ehdottomasti kuullottaa pannulla, niin se on suloisen makeahkoa ja pehmeää valmiissa laatikossa. Kananmuna ei ole mielestäni välttämätön, tulee oikein hyvää, jos laittaa munamaidon sijasta vain pari desiä kermaa.

Inkivääri-limetti-lohilaatikko neljälle

7-10 perunaa
500-700 g lohifilee
reilu pala tuoretta inkivääriä
2-3 sipulia
1-2 limetin mehu
nippu tilliä
2 dl kermaa
(2 dl maitoa)
(3 kananmunaa)
öljyä
suolaa
mustapippuria

Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit.
Kuullota pannulla sipuleita tilkassa öljyä, kunnes ovat pehmeitä.
Silppua kuorittu inkivääri pieniksi paloiksi. Pilko tilli pieneksi.
Poista lohifileestä tarvittaessa ruodot ja siivuta lohi.
Lado uunivuokaan kerroksittain perunoita, lohisiivuja, tilliä ja inkivääriä. Purista limetin mehua lohiviipaleiden päälle. Mausta kerrokset suolalla ja pippurilla.
Laita viimeiseksi kerrokseksi perunoita.
Kaada kerma (tai kerma-muna-maito) laatikon päälle.
Halutessasi voit laittaa korppujauhoja ja voinokareita päälle.
Paista 200 asteessa, kunnes perunat ovat pehmeitä ja pinta vähän ruskistunut. Tähän menee noin tunti, mutta voi mennä 1,5 tuntiakin.

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kun nälkäkuolema uhkaa eikä kaapissa ole juuri mitään - Sipuli-basilikamunakas



Munakas pelastaa silloin, kun tarvitsee saada ruokaa nopeasti, eikä halua turvautua pakastimessa odottavaan thaikuutioon. Tänään tärppäsi taas sattumalta hyvä makuyhdistelmä. Sipulimunakasta olen tehnyt useasti, mutta mukaan pääsi nyt keittiössä viimeisiä hengenvetojaan vedellyt basilika. Simppeliä, nopeaa, hyvää ja terveellistä. Lisukkeeksi avokadoa ja raejuustoa. Jälleen kerran vahingossa tuli tehtyä herkullista ruokaa.

Erittäin toimiva yhdistelmä munakkaan täytteenä on myös korianteri ja tomaatti. Tai reilusti sipulia ja vähän valkosipulia. Sipulia pitää kuullottaa riittävän kauan, että se pehmenee ja makeutuu.

Sipuli-basilikamunakas yhdelle

pari sipulia
3 munaa
loraus maitoa
tuoretta basilikaa
öljyä
suolaa
pippuria

Kuori ja pilko sipulit siivuiksi.
Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita lämpöä vähän pienentäen, jotta sipulit eivät ruskistu.
Odottaessasi odotat sipulien pehmenemistä, riko munat kulhoon ja vatkaa haarukalla mukaan loraus maitoa. Pilko basilika ja sekoita munaseokseen. Lisää ripaus suolaa ja pippuria.
Kun sipuli on pehmennyt (menisiköhän tähän noin viidestä kymmeneen minuuttia, lisää munaseos pannulle. Kallistele pannua sen verran, että munaseos levittyy joka puolelle. Anna kypsyä kansi päällä miedolla lämmöllä, kunnes näyttää mielestäsi valmiilta. Yleensä lisään vähän juustoa päälle sulamaan. Käännä munakas halutessasi kaksinkerroin.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Nopeaa arkena - fenkoli-kylmäsavulohipasta


Töissä on meneillään vuoden kiireisin kuukausi, joten arkiruokailu on mennyt viime viikot hyvin samalla kaavalla:
- Nälkäisenä venähtäneen työpäivän jälkeen ruokakauppaan
- Kaupassa hoomoilasena seisoskelua hyllyjen välissä, pää täysin tyhjänä ruokavaihtoehdoista
- Lopulta jotain hyllyltä ostoskoriin, kunhan nyt vain ruokaa saisi nopeasti
- Proteiinijuoma hätäevääksi matkalle, että selviää hengissä kotiin
- Jotain epämääräistä kokkailua lautaselle - monesti on ollut ihan hyvää, useimmiten ainakin syötävää
- Sohvakuolema tv:n ääressä, vaikka tv:stä ei edes tule mitään katsottavaa
- Smoothie iltapalaksi
- Nukkumaan
- Töihin
- Sama uusintana seuraavana päivänä

Eilen päätin rikkoa kaavan. Entä jos ennakoisi jo edellisenä päivänä seuraavan illan ruoan, niin selviäisi vähemmällä tuskailulla kauppareissulla. Tänään sitten ostin jopa kahden päivän ruoat kerralla. Edistystä! Ja muuten niin hyvää pastaa valmistui lautaselle nopeasti, että reseptinkin voi laittaa jakoon.

Fenkoli-kylmäsavulohipasta (kahdelle)

1 fenkoli
150-200 g kylmäsavulohta siivuina
(loraus valkoviiniä)
1 limetin mehu
1 dl kermaa
1 tl fenkolinsiemeniä morttelissa murskatut
öljyä tai voita
mustapippuria
suolaa
pastaa

Laita pasta kiehumaan.
Ota tarvittaessa fenkolista uloin kerros pois ja pilko ohuehkoiksi siivuiksi.
Kuumenna pannulla loraus öljyä tai voita ja lisää fenkolit pannulle. Kuullota muutaman minuutin ajan.
Jos kaapista löytyy valkoviiniä, lisää loraus valkoviiniä tai vettä pannulle ja anna fenkoleiden hetken kypsyä ja pehmentyä nesteessä. Saavat kuitenkin jäädä vähän al denteksi.
Lisää limetin mehu ja hetken päästä kerma ja murskatut fenkolinsiemenet.
Kun pasta on valmista, sekoita kylmäsavulohipalat kastikkeeseen. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Kylmäsavulohi on jo itsessään aika suolaista, joten ole varovainen suolan kanssa. Lisää tarvittaessa tilkka pastan keitinvettä kastikkeen joukkoon. Pyöräytä valutettu pasta mukaan.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Makua raejuustoon


Tammikuu on ollut lähipiirissäni täynnä muutosprojekteja kohti parempaa hyvinvointia ja terveellisempiä elämäntapoja. Meilläkin smoothie on valmistunut lähes joka ilta ja jopa lihansyöjä on pohtinut, mikä olisi terveellinen iltapala. Juustonaksupussikin on pysynyt koko kuukauden suljettuna kaapin perukoilla.

Omaksi välipalasuosikiksi on muodostunut mukaelma Jamie Oliverin raejuustosta avokadon kanssa. Tämä on taas hyvä esimerkki, miten vain muutamalla mausteella saa yksinkertaisen ja maistuvan makuyhdistelmän.

Avokadon saa helposti pilkottua, kun kiven poistamisen jälkeen kuutioi puolitetun avokadon veitsellä kuoressaan ja kaapii ruokalusikalla kuutiot irti kuoresta.

Raejuustoa avokadolla (yhdelle)

purkillinen eli 200 g raejuustoa
1 kuutioitu avokado
limetin (tai sitruunan) mehua
timjamia
rouhittua mustapippuria

Sekoita raejuusto ja kuutioitu avokado keskenään. Lisää loraus limetin mehua maun mukaan. Tuore limetti on tietysti aina parempaa, mutta usein käytän jääkaapissa olevaa pullotettua limettimehua.
Lisää tuoretta tai kuivattua timjamia ja rouhittua mustapippuria. Sekoita ja nauti.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Kun mustikka, banaani ja kardemumma kohtasivat smoothiessa


Mustikka, banaani ja kardemumma tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Suomalainen mustikka oli onnellinen, kun pääsi kovasta pakkasesta sisätiloihin. Se oli värjötellyt kesän jälkeen kuukausikaupalla pimeässä ja kylmässä ympäristössä, missä se oli sinnikkäästi säilyttänyt sinisen värinsä ja muotonsa. Mitä nyt jonkin verran valkoista huurretta oli tarttunut pintaan.

Banaani oli matkustanut pitkän matkan pohjolaan kaukaa maailman toiselta laidalta. Tarra banaanin kyljessä oli alkanut jo hieman kutittaa sen kuorta. Banaani nautti vapaudesta päästessään eroon kuorestaan. Kardemumma oli odotellut lasisessa purkissa maustehyllyllä. Useita kuukausia, ehkä jopa vuosia – se oli mennyt laskuissa jo sekaisin. Kardemumma oli nähnyt valon pilkahduksia päivittäin, kun maustekaapin ovi oli auennut. Se oli kuitenkin tähän asti saanut vain seurata sivusta, kuinka alahyllyn mausteet pääsivät töihin. Vihdoin oli tullut kardemumman vuoro päästä näyttämään taitonsa.

Mustikka, banaani ja kardemumma silmäilivät toisiaan muovikulhon pohjalla. Mustikan hyytävä kylmyys oli säikäyttänyt huoneenlämpöön tottuneet banaanin ja kardemumman. Joukkoon liittyi kuitenkin pian myös valkohipiäinen bulgarianjogurtti, jonka viileys tasoitti lämpötilaa astiassa. Tunnelma tiivistyi entisestään, kun loiskahdus maitoa liittyi seuraan. Ilmojen halki leijaili myös kaneli, joka jäi kellumaan maidon pinnalle. Se yritti huhuilla ystäväänsä kardemummaa, mutta ei saanut vastausta huhuiluunsa. Siinä samassa tipahti kanelin viereen myös heraproteiinijauhe. Se oli jo etukäteen valmistautunut tehtäväänsä – ”Kuohkeuttaja on toinen nimeni”, se mietti mielessään.

Yllättäen vinhaa vauhtia pyörivä metalliterä lähestyi maidon pintaa. ”Bileet!” kuului yhteen ääneen kaikkien suusta, kun ne alkoivat vinhasti pyöriä kulhossa. Sen pituinen smoothie.


Kardemummainen mustikka-banaanismoothie

Yleisohje:
banaania
mustikoita
maustamatonta jogurttia ja/tai rahkaa
maitoa
kanelia
kardemummaa
(heraproteiinijauhetta)

Käyttämäni mitat 1-2 hengelle:
1 banaani
n. 100 g pakastemustikoita
1 bulgarian jogurtti (200 g)
1-2 dl maitoa
ripaus kanelia
ripaus kardemummaa
(vajaa 1 rkl heraproteiinijauhetta)

Sekoita blenderissä tai sauvasekoittimella. Maidon määrä riippuu siitä, kuinka juoksevaa smoothiesta haluat.

Yleensä olen iltaisin tehnyt tupla-annoksen, niin jää aamuksikin vielä jäljelle. Mittasuhteilla ei ole smoothiessa niin väliä. Sitä laittaa, mitä kaapista löytyy.

Terveellisen elämän pelastus oli, kun huomasin, miten edullisia pakastemustikat kaupassa ovat. Tammikuu onkin ollut mustikoiden suurkulutuksen aikaa monen vuoden tauon jälkeen.

Terveellisen elämän pelastus oli, kun huomasin, miten edullisia pakastemustikat kaupassa ovat. Tammikuu onkin ollut mustikoiden suurkulutuksen aikaa monen vuoden tauon jälkeen.


Heraproteiinijauhe ei ole välttämätön, mutta se tuo ihanaa pirtelömäistä kuohkeutta koostumukseen. Olen itse käyttänyt Urtekramin heraproteiinijauhetta (luomu), jota myydään esim. luontaistuotekaupoissa. Varmasti muutkin maustamattomat jauheet käyvät yhtä hyvin. Urtekramia suositteli ystäväni ja pakkaus sattuu vielä olemaan näppärän kokoinen marketeissa myytäviin jättisäkkeihin verrattuna.

(P.S. Tätä ei ole tehty yhteistyössä kenenkään kanssa, vaan on ihan rehellinen kuluttajan suositus hyvästä tuotteesta :)

torstai 16. tammikuuta 2014

Haaveilua ruokapöydän ympärillä ja feta-kasvispiirakkaa


Tänään oli hyvä ilta. Päivä oli yksi niistä normaalin arkisista työpäivistä, jotka eivät juuri eroa toisistaan, mutta illassa oli taikaa. Meidän ruokapöydän ääressä istui kuusi naista, yksi oli Skype-yhteyden päässä ja yksi parin kuukauden ikäinen tyttönen istui sylissä kuunteluoppilaana. Puhuimme työelämästä, yrittäjyydestä, haaveista ja unelmien toteuttamisesta. Oivalsimme uusia asioita, kuuntelimme haltioituneena muiden kokemuksia ja kahden tunnin jälkeen olimme yhtä hienoa kokemusta rikkaampia. Tänään oli hyvä ilta.

Siinä keskustelun soljuessa söimme samalla feta-kasvispiirakkaa, sipulipiirakkaa ja mojitosalaattia.  Feta-kasvispiirakan alkuperäinen ohje löytyi täältä.

Feta-kasvispiirakka


Pohja:

100 g voita tai leivontamargariinia
3 dl vehnäjauhoja
suolaa
2-3 rkl kylmää vettä

Täyte:
2 pientä punasipulia tai 1 keskikokoinen
1 pieni kesäkurpitsa
3 valkosipulinkynttä
1 paprika
loraus öljyä
2 kananmunaa
1 prk (200 g) kermaviiliä
1-2 rkl balsamicoa
n. 2 rkl Provencale-yrttiseosta tai muita kuivattuja yrttejä (tai kourallinen tuoreita yrttejä)
rouhittua mustapippuria
suolaa
200 g fetajuustoa

Pohja:
Sekoita suola jauhojen joukkoon. Nypi kylmä rasva jauhojen joukkoon. Lisää kylmää vettä ja painele tasaiseksi taikinaksi. Laita taikina jääkaappiin noin 15-30 minuutiksi jäähtymään niin sitä on helpompi käsitellä. Painele taikina n. 24-28 cm voideltuun vuokaan tai kauli leivinpaperin päällä sopivan kokoiseksi ja asettele leivinpaperin kanssa vuokaan, niin vuokaa ei tarvitse voidella. Tällä kertaa en esipaistanut pohjaa, hyvin onnistui ilmankin.

Täyte:
Pilko vihannekset pienehköiksi paloiksi. (Alkuperäisessä reseptissä kehotetaan pilkkomaan pieneksi, mutta en tietenkään lukenut ohjetta tarkasti ennen kuin oli liian myöhäistä.) Kuullota vihanneksia pannulla tilkassa öljyä, kunnes alkavat olla pehmeitä. Sekoita kananmunat, kermaviili ja mausteet kulhossa. Sekoita joukkoon vähän jäähtyneet kuullotetut kasvikset. Kaada täyte pohjan päälle ja murustele fetajuusto pinnalle.
Paista 200 asteessa n. 35-45 minuuttia (tai kunnes pinta on saanut väriä ja pohjakin näyttää kypsältä). 

Jos on tulossa vieraita  kylään, niin piirakka on loistava tarjottava arkena. Ehtii valmistaa hyvin edellisenä päivänä, niin on tarjoilut valmiina odottamassa.