Kesän juhlaa

Raparperimuffissien taistelu

Kaksi raparperimuffissien reseptiä taisteli paremmuudesta - ensimmäinen erä voitti. Molemmat tekeleet olivat kyllä hyviä, mutta mausteisempi Chocochilin resepti oli juuri sopivan luonteikas, vähän erikoisempi, eikä liian makea. Toinen resepti on peräisin Me Naiset -lehdestä.

Perinteiseen tapaani jätin kuorrutukset väliin molemmista muffinssiresepteistä. Chocochilin reseptissä käytin ruishiutaleiden sijasta kaurahiutaleita, joita oli valmiiksi kaapissa. Lisäksi korvasin 0,5 dl vehnäjauhoista ruisjauhoilla ja soijatuotteet maitotuotteilla. Ruokosokerin sijasta käyttäisin uudemman kerran tavallista sokeria, niin saisi vähän enemmän makeutta.

Raparperimuffinssit

2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruishiutaleita (käytin kaurahiutaleita)
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
0,75 dl (ruoko)sokeria
1 dl soijamaitoa (käytin tavallista maitoa)
1 dl maustamatonta soijajogurttia (käytin Bulgarian jogurttia)
0,5 dl rypsiöljyä
1,5 dl raparperia pieninä paloina (raparperia laitoin reilu 2 dl)

Pinnalle:
1 dl ruishiutaleita
3 rkl fariinisokeria
3 rkl margariinia

Sekoita kuivat aineet.
Sekoita toisessa kulhossa maito, jogurtti, rypsiöljy ja raparperipalat.
Lusikoi taikina muffinssivuokiin.
Sekoita kuorrutuksen ainekset käsin murumaiseksi ja ripottele muffinssien pinnalle.
Paista 175 asteessa noin 20-25 minuuttia tai kunnes tikkuun ei enää tartu taikinaa.

God Morgon - hyvän aamun eväät

Sanotaan, että aamiainen on päivän tärkein ateria. Siitä huolimatta viitenä aamuna seitsemästä jätän aamupalan väliin ja heräilen töissä kahvin voimalla. Arkiaamuina vain ei ole koskaan nälkä ja arvostan enemmän nukkumista mahdollisimman myöhään kuin liian aikaisin heräämistä.

Viikonloppuna on sitten arkiaamujenkin edestä aikaa käynnistellä päivää rauhassa. Olen huomannut olevani ehkä vähän turhankin kaavoihin kangistunut, mutta keittiöstä on aina löydyttävä kunnon ruisleipää  ja kunnon mehua. Mikä tahansa merkki ei kelpaa - parasta sen olla pitää:

Arlan God Morgon -mehu

God Morgon-mehut ovat niin hyviä, että annan anteeksi jopa sen, että ne ovat ruotsalaisen firman tuotteita ;) Verigreippi on ehdoton suosikkini - sopivasti hedelmälihaa ja hapokkuutta. Muista makuvaihtoehdoista Florida-appelsiinimehu pääsee hyväksi kakkoseksi, sillä se maistuu Floridan auringolta ja kesältä - täydellinen mehu Suomen pimeään talveen. Hinta-laatusuhteeltaan aivan parasta mehuhyllyssä!

Oululaisen Jälkiuunipalat

Pääsiäisenä koin mökkireissulla makuelämyksen, jonka jälkeen olen syönyt vain yhtä ruisleipää (jos olen itse päässyt valintaan vaikuttamaan): Oululaisen Jälkiuunipaloja. Kotona leivottua ruisleipää ei tietysti voita mikään, mutta kaupan hyllyltäkin löytyy välillä tällaisia helmiä. Yleensä kaupassa myytävä ns. "ruisleipä" sisältää ruista vain nimeksi, kun mukaan on ujutettu roppakaupalla vehnäjauhoja, ja ruisleipään kuuluvan happamuudenkin kanssa on vähän niin ja näin. Mutta Oululaisen Jälkiuunipalat eroavat muusta tarjonnasta aidolla ruisleivän maulla. Leivät on leivottu taikinajuureen ja sisältävät 100% ruista. Luomuversio leivästä on mielestäni parempaa, vaikken yleensä luomua ostakaan. Leipä on parasta paahdettuna, reunat vähän mustuneina, voita ja juustoa päällä. Ehdottomasti kokeilun arvoinen!

Täytetyt munakoisot

 Munakoisot ennen juustoraastetta ja kypsentämistä

Täytetyt munakoisot valmiina

Pitkästä aikaa tuli kokkailtua jotain esittelemisen arvoista. Munakoiso on noussut yhdeksi suosikkivihanneksista kasvisruokainnostuksen myötä. Yleensä munakoisoreseptit ovat sen verran työläitä, ettei niitä tule arki-iltana laitettua. Tänään teki mieli vähän terveellisempää kasvisruokaa ja muisto täytetyistä munakoisoista kannusti viettämään keittiössä vähän tavallista enemmän aikaa. Tunti siinä hujahti ja herkku oli valmis.

Ensimmäisen kerran tein kikhernecurrylla täytettyjä munakoisoja Hesarin reseptin mukaan. Päätin tällä kertaa kokeilla vähän muokattua versiota ja testata kidneypapuja. Lisäksi testasin ystävän suosituksesta ostamaani savustettua paprikajauhetta, joka toi hyvän makuvivahteen ruokaan. Perheemme lihansyöjällekin kelpasi: "En olisi uskonut, mutta tää on ihan hyvää." Eli voin tehdä toisenkin kerran.

Olen myös tehnyt ruokaa jauhelihatäytteellä, mutta liha peitti mielestäni liikaa munakoison hienostunutta makua, joten suosittelen kokeilemaan kasvisversiota. Täyte on todella hyvää myös sellaisenaan lisukkeena, jos ei jaksa odottaa munakoisojen valmistumista uunissa. Pieniruokaisemmille riittää varmaan yksi puolikas, mutta tämä on niin hyvää, että aina olen itse saanut kaksi puolikasta tuhottua.

Täytetyt munakoisot

1 punasipuli
1-3 valkosipulin kynttä (maun mukaan)
1-2 tl currytahnaa (Pirkan Punainen currytahna löytyy meiltä aina kaapista)
1 prk (70 g) tomaattipyreetä
2 munakoisoa
1 pienehkö paprika
1 tlk (230 g) kidneypapuja
2 tomaattia
loraus öljyä
mustapippuria
suolaa
(1 tl savustettua paprikajauhetta)
juustoraastetta

1. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulin kynnet.
2. Halkaise munakoisot pituussuunnassa ja koverra munakoison sisukset lusikalla tai pienellä veitsellä niin, että munakoison kuoreen jää noin sentin kerros hedelmälihaa.
3. Leikkaa munakoisosta koverrettu sisus kuutioiksi. Kuutioi myös paprika ja tomaatit.
4. Kuumenna pannulla loraus öljyä ja kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää currytahna ja tomaattipyree ja kuullota vielä hetki.
5. Sekoita joukkoon paprika, munakoiso, tomaatit ja kidneypavut.
6. Lisää suolaa, mustapippuria ja halutessasi noin 1 tl savustettua paprikajauhetta (ilman sitäkin tulee hyvää). Anna hautua noin 10 min, että kasvikset vähän pehmenevät.
7. Täytä munakoison puolikkaat täytteellä ja ripottele juustoraastetta pinnalle.
8. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 min. (munakoiso ehtii kypsyä pehmeäksi)

Tällä kertaa en itkettänyt tai esipaistanut munakoisoja ja lopputulos oli todella onnistunut. Eli voi hyvin jättää pari työvaihetta väliin.

Kutsumattomia mökkivieraita

Kesän mökkikausi tuli avattua viikonloppuna auringonpaisteessa. Löysimme sattumalta puutarhaa kierrellessä luvattomia vuokralaisia mökin alta.

Ensin varjosta näkyi silmäpari ja karvainen kuono...

...sitten hirsien alta kurkisti toinenkin karvainen olio...

...ja hetken päästä uteliaita päitä oli vieläkin enemmän...

...emo oli joko tarpeeksi viisas pysyäkseen piilossa tai ei ollut paikalla pitämässä pesuettaan piilossa ihmisten näkyviltä...

...me villieläimiä heikommin tuntevat kaupunkilaiset hälytimme lähistöllä mökkeilevän metsästäjän paikalle tunnistamaan vuokralaisten rodun: supikoiriahan ne.

Vielä viimeinen poseeraus vuoden luontokuvaa varten ja sitten takaisin pesäkoloon piiloon auringonpaisteesta...

Porkkanakakkua äidille

Äitienpäivän kunniaksi kaivoin reseptikirjasta esiin takuuvarman reseptin vuosien takaa. Tarjosin äidille porkkanakakkua, joka on aina saanut aikaan ylistyssanoja. Kakku onnistui tälläkin kertaa loistavasti - mitä nyt puolet kakusta jäi irrotusvaiheessa kiinni vuokaan, kun voitelu ei onnistunut ihan optimaalisesti :) Olen yleensä jättänyt kuorrutuksen tekemättä, koska kakku maistuu taivaalliselta ilman sitäkin, mutta tuo varmasti loppusilauksen tälle herkulle.

Hyvää äitienpäivää!

Porkkanakakku

6 keskikokoista porkkanaa raasteena
1 dl pähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl valutettua ananasmurskaa
1 dl kookoshiutaleita
5 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 tl kanelia
2 tl vanilja-/vanilliinisokeria
2 dl ruokaöljyä

Kuorrutus:
2 rasiaa maustamatonta Hovi-juustoa
2 rkl voisulaa
1 tl vaniljasokeria
2 dl tomusokeria

Mittaa kaikki kakkuaineet kulhoon ja sekoita taikinaksi.
Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.
Paista 175 asteessa tunti.
Kumoa ja jäähdytä.
Sekoita kuorrutusainekset ja päällystä kakku.
Parhaimmillaan kakku on 4-5 päivää leipomisesta (tätä en ole koskaan päässyt testaamaan, koska kakku on aina siihen mennessä jo syöty)

Maailma väreissä

Mustavalkoinen ja harmaa maailma puhkeaa väreihin. Paras aika vuodesta!