Mene sieltä missä aitaa ei ole - Täydellinen tomaattikastike

Tauko edellisestä blogikirjoituksesta on venynyt lähes kahteen vuoteen. Kynnys aloittaa uudelleen on kasvanut korkeammaksi kuin Trumpin haaveilema muuri. Lykättyäni aloittamista riittävän pitkään päätin lopulta mennä sieltä, missä aitaa ei ole. Unohdetaan kuvat ja tekstin viilaaminen, kunhan jotain pääsee eetteriin.

Aloittamista ei helpota sekään, että
a) tietokoneen käyttöjärjestelmä on ajalta ennen kolmea viimeisintä käyttöjärjestelmää, joten nettisivut eivät enää kovin usein aukea,
b) Bloggerin salasana on unohtunut,
c) valokuvia ei saa puhelimesta koneelle, koska laitteiden yhteys ei enää pelaa,
d) hetki omaa aikaa on nykyään päiväunien mittainen, jolloin haluaisi tehdä miljoona muutakin asiaa
e) mainitsinko jo aloittamisen vaikeuden?

Blogitauon suurimmaksi haitaksi on osoittautunut se, että hyväksi kokeilemiani reseptejä ei välttämättä löydy enää uudelleen interwebin ihmeellisestä maailmasta, jos niitä ei tallenna omaan blogiin. Haikailen vieläkin Yhteishyvän sivuilla ollutta taivaallista japanilaista salaatinkastiketta - aineksina mm. ketsuppi ja worcesterkastike. Reseptiä en löydä enää kekseliäimmilläkään hakusanoilla. Parempi siis alkaa tallentaa tänne omaa reseptipankkia.

Tämä resepti sopii hyvin arkeen, jossa joku roikkuu keittiössä jalassa tai aikaa ruoanlaitolle on noin nolla minuuttia. Lopputulos palkitsee, kun antaa uunin tehdä tehtävänsä. Täydellinen ohje - Olivian parhaat reseptit -kirjasta (2012) löytyy täydellinen tomaattikastike, joka sopii niin pizzaan kuin pastaan tai mihin nyt tomaattikastiketta tarvitseekaan. Meillä on aina valmiit annokset tomaattisoosia pakastimessa odottamassa. Kirjassa on mainittu annoksen riittävän kahteen pizzaan. Meillä on riittänyt kolmeen tai hätätapauksessa neljäänkin pizzaan tai pariin pastakertaan.

Suurin ponnistus tässä reseptissä on valkosipulin pilkkominen ja aineita voi vaihdella sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Kirsikkatomaatit voi korvata lohkoiksi pilkotuilla normitomaateilla ja tuoreen basilikan kuivatulla. Joka kerta on tullut hyvää.

Täydellinen tomaattikastike

400 g tomaattimurskaa
250 g kirsikkatomaatteja (tai tavallisia tomaatteja lohkoina)
1 dl tuoretta hienonnettua basilikaa (tai 1-2 rkl kuivattua basilikaa)
2 valkosipulinkynttä viipaloituna
1/2 dl öljyä
1 tl hienonnettua merisuolaa
2 tl sokeria

Sekoita tomaattimurska, kirsikkatomaatit, basilika, valkosipulinkynnet, öljy, suola ja sokeri laakeaan uunivuokaan.
Kypsennä 225 asteessa 25 minuuttia.
Murskaa tomaatteja kevyesti haarukalla (varo, ettei roisku päälle kuumana) ja jäähdytä kastike.

Home alone - Inkivääri-lohilaatikko

Minulle on muodostunut tavaksi tehdä laatikkoruokia aina kun lihansyöjä on matkoilla. Yksin kotona - taidanpa tehdä makaronilaatikkoa. Tai kaalilaatikkoa. Tai lohilaatikkoa.

Laatikkoruoan paras puoli on, että sitä jää jäljelle myös seuraavaksi päiväksi. Ei tarvitse heti olla miettimässä uutta ruokaa. Huono puoli taas on, että neljäntenä päivänä sama ruoka alkaa jo vähän tökkiä, jos yksin yrittää tehdä selvää perhekokoisesta annoksesta.

Flunssapotilaalle makaronilaatikko on elämän pelastus - helpoin ruoka ikinä ja riittää moneen ateriaan. Pelastus on myös äiti, joka tulee pitämään seuraa, täydentää samalla jääkaapin ja kokkaa lounaan salaatteineen. Loput makaronilaatikosta odottaa jääkaapissa pannulla lämmittämistä.

Viime viikonloppuna tein loistavaa lohilaatikkoa, jota olin improvisoinut jo kerran aiemmin. Raikkautta perinteiseen lohilaatikkoon verrattuna tuovat tuore inkivääri ja limetin mehu. Muuten ihan normiresepti. Tykkään itse laittaa reilusti lohta ja tilliä. Määrät riippuvat vähän käyttämäsi vuoan koosta, eli ei tässäkään tarvitse olla niin tarkkaa. Inkivääriä maun mukaan - itse laitan reilusti, ainakin n. 5 cm palan. Ja sipuli pitää ehdottomasti kuullottaa pannulla, niin se on suloisen makeahkoa ja pehmeää valmiissa laatikossa. Kananmuna ei ole mielestäni välttämätön, tulee oikein hyvää, jos laittaa munamaidon sijasta vain pari desiä kermaa.

Inkivääri-limetti-lohilaatikko neljälle

7-10 perunaa
500-700 g lohifilee
reilu pala tuoretta inkivääriä
2-3 sipulia
1-2 limetin mehu
nippu tilliä
2 dl kermaa
(2 dl maitoa)
(3 kananmunaa)
öljyä
suolaa
mustapippuria

Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit.
Kuullota pannulla sipuleita tilkassa öljyä, kunnes ovat pehmeitä.
Silppua kuorittu inkivääri pieniksi paloiksi. Pilko tilli pieneksi.
Poista lohifileestä tarvittaessa ruodot ja siivuta lohi.
Lado uunivuokaan kerroksittain perunoita, lohisiivuja, tilliä ja inkivääriä. Purista limetin mehua lohiviipaleiden päälle. Mausta kerrokset suolalla ja pippurilla.
Laita viimeiseksi kerrokseksi perunoita.
Kaada kerma (tai kerma-muna-maito) laatikon päälle.
Halutessasi voit laittaa korppujauhoja ja voinokareita päälle.
Paista 200 asteessa, kunnes perunat ovat pehmeitä ja pinta vähän ruskistunut. Tähän menee noin tunti, mutta voi mennä 1,5 tuntiakin.

Helpoin ruoka ikinä - ylikypsä uunipossu

Aika päättää pitkä blogihiljaisuus. Tässä on ollut kaikenlaista meneillään viime kuukaudet, kuten kesälomamatkoja, uuden kodin remontti ja muutto, työkiireitä ja stressiä sekä ikuisuusflunssa ja muita tekosyitä.

Flunssan aikana helpot ja nopeat ruoat ovat olleet kovaa valuuttaa meidän uudessa keittiössä. Niistä ehdottomasti helpoin, vaikkakaan ei nopein, oli tällä viikolla tekemäni uunipossu. Tai ylikypsä possu, nyhtöpossu eli pulled pork - rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Possun lapa uunissa on tähän mennessä ollut blogini kolmanneksi suosituin resepti. Erinomainen ruoka, mutta en ole itse enää aikoihin tehnyt possua tuolla reseptillä, koska löysin vielä paremman. Ja se on niin helppo, ettet edes huomaa tehneesi ruokaa ja silti lautaselle ilmestyy jotain taivaallista. Joka kerta uunipossua kokattuani harmittelen, miksei sitä tule tehtyä useammin, koska on niin tajuttoman vaivatonta ja hyvää.

Tällä kertaa tein possua lähikaupasta ostetusta uunilihasta. En tiedä, mikä possun osa oli kyseessä, koska pakkauksessa ei lukenut, eikä muutakaan tarkoitukseen sopivaa lihaa ollut tarjolla. Kyseessä oli siis Pirkka porsaan uuniliha, jonka pakkauksessa luki vain "Ainekset: suomalainen sianliha". Ei voi kuin ihmetellä, miten voidaan myydä lihaa, josta ei kerrota, mikä ruumiinosa pakkaukseen on laitettu. Kyse ei ole kuitenkaan jauhelihasta, makkarasta tai muusta lihaa muistuttavasta ainesosasta. Ehkä keskivertokuluttajalle tällä pienellä yksityiskohdalla ei ole väliä, mutta minua ainakin kiinnostaa tietää, mitä lihaa olen ostamassa. Joten terveisiä valmistajille: älkää aliarvioiko meitä kuluttajia.

Jos voin valita, ostan yleensä possun lapaa, jota tämäkin uuniliha ehkä oli. Lihassa pitää olla riittävästi rasvaa, jotta se säilyy mehevänä. Jos jaksaa ja muistaa, voi lihaa suolata tai marinoida etukäteen. Tämän lopputuloksen perusteella on testattu, että ei välttämättä tarvitse. Ja nyt seuraa se resepti:

Maailman helpoin uunipossu

1. Osta iso pala possua esim. possun. Liha kutistuu uunissa, esim. kilo riittää kahteen aikuisen annokseen. Parempi tehdä kerralla enemmän, koska lihaa voi käyttää vaikka hampurilaisiin, fajitaksiin jne. seuraavina päivinä.
2. Ideaalitilanteessa ota liha jääkaapista huoneenlämpöön hyvissä ajoin. (Kipeänä en tätä jaksanut tehdä, joten kärsimättömille tai laiskoille tämä vaihe ei ole välttämätön, ruoka ei mene siitä pilalle.)
3. Laita uuni lämpiämään n. 120 asteeseen.
4. Suolaa possu molemmilta puolilta ja laita uunivuokaan. Saa laittaa aika reippaasti suolaa. (Toki maalaisjärki tässäkin käytössä, ettei tule tönkkösuolattua.)
(Optio: Jos sinulla on rosmariinia, voit laittaa useamman rosmariinin oksan possun kanssa vuokaan.
5. Laita kansi tai foliota uunivuoan päälle.
6. Tyrkkää possu uuniin ja unohda se sinne moneksi tunniksi. (Lihaa ei tarvitse kääntää tai tehdä mitään muutakaan)
Kypsymisen vaatima aika riippuu lihan koosta. Liha on valmista, kun se vaivatta irtoaa haarukalla - siitä nimi nyhtöpossu. Nyrkkisääntönä kokemukseni perusteella kilo paistuu noin 5 tuntia näin alhaisessa lämpötilassa. Jos on kiireempi, laita uuni vähän kuumemmalle, esim. 150-170 astetta. Parasta tulee kuitenkin kärsivällisesti odottaen. Matalassa lämmössä ei ole myöskään niin minuuteista kiinni, jos on tunnin pari yliaikaa. Minulla oli 1 kg possua yli 7 tuntia uunissa ja mehukasta tuli.
7. Nauti vaikka perunamuusin tai salaatin kanssa, tai ihan sellaisenaan.

P.S. Kuvan rosmariini on Balilta. Suomessa en ole vielä ikinä saanut rosmariinia menestymään. Vinkkejä yrtin kasvattamisesta täällä kylmässä pohjolassa otetaan vastaan :)

Edit: Ruokakeskon Kuluttajapalvelusta vastattiin nopeasti lähettämääni tiedusteluun Pirkan uunilihasta. Kyseinen liha on valmistettu porsaan etuselästä. Toivottavasti tieto välittyy pakkausmerkintöihin asti.