maanantai 28. toukokuuta 2012

Täytetyt munakoisot

 Munakoisot ennen juustoraastetta ja kypsentämistä

Täytetyt munakoisot valmiina

Pitkästä aikaa tuli kokkailtua jotain esittelemisen arvoista. Munakoiso on noussut yhdeksi suosikkivihanneksista kasvisruokainnostuksen myötä. Yleensä munakoisoreseptit ovat sen verran työläitä, ettei niitä tule arki-iltana laitettua. Tänään teki mieli vähän terveellisempää kasvisruokaa ja muisto täytetyistä munakoisoista kannusti viettämään keittiössä vähän tavallista enemmän aikaa. Tunti siinä hujahti ja herkku oli valmis.

Ensimmäisen kerran tein kikhernecurrylla täytettyjä munakoisoja Hesarin reseptin mukaan. Päätin tällä kertaa kokeilla vähän muokattua versiota ja testata kidneypapuja. Lisäksi testasin ystävän suosituksesta ostamaani savustettua paprikajauhetta, joka toi hyvän makuvivahteen ruokaan. Perheemme lihansyöjällekin kelpasi: "En olisi uskonut, mutta tää on ihan hyvää." Eli voin tehdä toisenkin kerran.

Olen myös tehnyt ruokaa jauhelihatäytteellä, mutta liha peitti mielestäni liikaa munakoison hienostunutta makua, joten suosittelen kokeilemaan kasvisversiota. Täyte on todella hyvää myös sellaisenaan lisukkeena, jos ei jaksa odottaa munakoisojen valmistumista uunissa. Pieniruokaisemmille riittää varmaan yksi puolikas, mutta tämä on niin hyvää, että aina olen itse saanut kaksi puolikasta tuhottua.

Täytetyt munakoisot

1 punasipuli
1-3 valkosipulin kynttä (maun mukaan)
1-2 tl currytahnaa (Pirkan Punainen currytahna löytyy meiltä aina kaapista)
1 prk (70 g) tomaattipyreetä
2 munakoisoa
1 pienehkö paprika
1 tlk (230 g) kidneypapuja
2 tomaattia
loraus öljyä
mustapippuria
suolaa
(1 tl savustettua paprikajauhetta)
juustoraastetta

1. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulin kynnet.
2. Halkaise munakoisot pituussuunnassa ja koverra munakoison sisukset lusikalla tai pienellä veitsellä niin, että munakoison kuoreen jää noin sentin kerros hedelmälihaa.
3. Leikkaa munakoisosta koverrettu sisus kuutioiksi. Kuutioi myös paprika ja tomaatit.
4. Kuumenna pannulla loraus öljyä ja kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää currytahna ja tomaattipyree ja kuullota vielä hetki.
5. Sekoita joukkoon paprika, munakoiso, tomaatit ja kidneypavut.
6. Lisää suolaa, mustapippuria ja halutessasi noin 1 tl savustettua paprikajauhetta (ilman sitäkin tulee hyvää). Anna hautua noin 10 min, että kasvikset vähän pehmenevät.
7. Täytä munakoison puolikkaat täytteellä ja ripottele juustoraastetta pinnalle.
8. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 min. (munakoiso ehtii kypsyä pehmeäksi)

Tällä kertaa en itkettänyt tai esipaistanut munakoisoja ja lopputulos oli todella onnistunut. Eli voi hyvin jättää pari työvaihetta väliin.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Kutsumattomia mökkivieraita

Kesän mökkikausi tuli avattua viikonloppuna auringonpaisteessa. Löysimme sattumalta puutarhaa kierrellessä luvattomia vuokralaisia mökin alta.

Ensin varjosta näkyi silmäpari ja karvainen kuono...


...sitten hirsien alta kurkisti toinenkin karvainen olio...


...ja hetken päästä uteliaita päitä oli vieläkin enemmän...


...emo oli joko tarpeeksi viisas pysyäkseen piilossa tai ei ollut paikalla pitämässä pesuettaan piilossa ihmisten näkyviltä...


...me villieläimiä heikommin tuntevat kaupunkilaiset hälytimme lähistöllä mökkeilevän metsästäjän paikalle tunnistamaan vuokralaisten rodun: supikoiriahan ne.

Vielä viimeinen poseeraus vuoden luontokuvaa varten ja sitten takaisin pesäkoloon piiloon auringonpaisteesta...

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Porkkanakakkua äidille



Äitienpäivän kunniaksi kaivoin reseptikirjasta esiin takuuvarman reseptin vuosien takaa. Tarjosin äidille porkkanakakkua, joka on aina saanut aikaan ylistyssanoja. Kakku onnistui tälläkin kertaa loistavasti - mitä nyt puolet kakusta jäi irrotusvaiheessa kiinni vuokaan, kun voitelu ei onnistunut ihan optimaalisesti :) Olen yleensä jättänyt kuorrutuksen tekemättä, koska kakku maistuu taivaalliselta ilman sitäkin, mutta tuo varmasti loppusilauksen tälle herkulle.

Hyvää äitienpäivää!

Porkkanakakku

6 keskikokoista porkkanaa raasteena
1 dl pähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl valutettua ananasmurskaa
1 dl kookoshiutaleita
5 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 tl kanelia
2 tl vanilja-/vanilliinisokeria
2 dl ruokaöljyä

Kuorrutus:
2 rasiaa maustamatonta Hovi-juustoa
2 rkl voisulaa
1 tl vaniljasokeria
2 dl tomusokeria

Mittaa kaikki kakkuaineet kulhoon ja sekoita taikinaksi.
Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.
Paista 175 asteessa tunti.
Kumoa ja jäähdytä.
Sekoita kuorrutusainekset ja päällystä kakku.
Parhaimmillaan kakku on 4-5 päivää leipomisesta (tätä en ole koskaan päässyt testaamaan, koska kakku on aina siihen mennessä jo syöty)

lauantai 12. toukokuuta 2012

Maailma väreissä

Mustavalkoinen ja harmaa maailma puhkeaa väreihin. Paras aika vuodesta!









sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Valokuvaaja varustelukierteessä

Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo tovi. Radiohiljaisuuden syitä on ollut useita. Ensin bloggauksen syrjäytti hiihto- ja pääsiäislomat, jolloin koneella istumisen sijaan sai rentoutua hyvässä seurassa ja tahkota rinteitä hissillä ylös ja painovoimalla alas. Perinteisesti pääsiäisen jälkeen pari viikkoa on mennyt toipuessa flunssasta, jonka lastentautiversion ansiosta olen haahuillut töissä ja kotona lähinnä zombiemaisessa olotilassa ja ruoanlaitto on keskittynyt lähinnä eineksiin ja spagetti bologneseen. Tästä kaikesta seurasi vielä täydellinen inspiraation puute, enkä tiennyt mihin olisin seuraavaksi ryhtynyt. Mutta tämä sunnuntain kesäinen ilma onneksi näyttää vaikuttavan positiivisesti oloon ja mielialaan.

Kokkailun sijasta suurimpana vapaa-ajan inspiraationa toimii tällä hetkellä jälleen valokuvaus, joka talvella jäi muiden aktiviteettien varjoon. Sain kunnian toimia viime viikonloppuna hyvän ystävän häissä hovikuvaajana. Tämä viikonloppu onkin mennyt hääkuvien käsittelyyn ja hiljattain ostamani kuvankäsittelyohjelman, Lightroom 4:n käytön opetteluun. Kuvien lopputulokseen olen ainakin itse tyytyväinen - toivottavasti myös hääpari :)

Aiheesta intoutuneena ajattelinkin tällä kertaa jakaa muutamia oppimiani vinkkejä kuvaamisesta sekä kuvata samalla sitä varustelukierrettä, johon valokuvaukseen hurahtanut joutuu, mitä enemmän harrastukseen syventyy.

1. Järjestelmäkamera. Kaikki lähtee kamerasta. Järjestelmäkameraan tottunut ei hevillä vaihda enää pokkariin tai puolijärkkäriin. Aloitin itse Canonin 1000D-aloittelijamallilla. Sinänsä oli hyvä harjoitella halvemmalla kameralla, kun ei ollut varma, miten paljon valokuvaamisesta vielä innostuukaan. Kun ei ollut niin paljon rahaa investoinut ensimmäiseen järkkäriin, oli helpompaa ostaa seuraavaksi se "vähän" kalliimpi Canon 5D Mark II. Kertaakaan en ole vielä 5D-investointia katunut. Täyskennokameran ominaisuudet eivät ole vielä kertaakaan tulleet kuvaamisen rajoitteeksi. 1000D:llä sen sijaan oli turha haaveilla terävien kuvien ottamisesta ilman salamaa vähänkään hämärässä tilassa. 5D:llä saa hämärässä kirkossakin otettua hyviä kuvia ilman lisävaloa, mikä tuli testattua viime viikonloppuna. Ja jos omistat järkkärin, opettele viimeistään nyt kameran asetuksista aukon, valotusajan ja ISOn säädöt ja lopeta täysautomaatin käyttö, niin saat kaiken irti kameran mahdollisuuksista.

2. Salama. Ilman kunnollista salamaa ei vaan saa kaikista tilanteista teräviä kuvia. Toki tunnelmakuvia kannattaa ottaa ilman salamaa ja itsekin mieluummin otan luonnollisia kuvia, jos vain valo riittää. Mutta jos haluaa tarkkoja ja takuuvarmasti onnistuvia kuvia, erillinen salama on ehdoton must. Muutamat häät kuvanneena en lähtisi edes yrittämään kuvausta ilman salamaa, kun on tarkoitus ikuistaa kerran elämässä tapahtuvia hetkiä. Ja jos kerran salamaa ei tarvitsisi, miksi ammattikuvaajilla on aina salamat. Itse ostin kerralla kunnollisen salaman, Canon 580EX II, ja olen ollut erittäin tyytyväinen investointiin. Sitten kun vielä oppisi kunnolla käyttämään kaikkia salaman ominaisuuksia - salamakuvaus kun ei ole ihan siitä helpoimmasta päästä...Pääsin myös testaamaan työkaverilta lainaamiani studiovaloja. En ole varmaan koskaan saanut sisätiloissa niin tarkkoja kuvia kuin mitä sain kahdella studiovalolla! Alkaa olla suuri vaara, että seuraavaksi tarvelistalle nousee studiovalot...

3. RAW. Kuvasin ehkä vajaan vuoden järkkärillä JPEG-kuvia, kun en paremmasta tiennyt. Valokuvauskurssin innoittamana uskaltauduin kokeilemaan RAW-kuvien kanssa ja siitä kokeilusta ei ole enää paluuta entiseen. RAW-muodossa kuvat tulevat ns. raakadatana, eli niitä voi käsitellä mielin määrin pilaamatta itse kuvaa. Eli jos kuvaa RAW-muodossa, voi jälkikäteen korjailla kameran säätöjä, jos ne eivät kuvaustilanteessa menneet ihan nappiin. Olen pelastanut lukuisia esim. pimeäksi jääneitä tai muuten epäonnistuneita kuvia sillä, että kuvan RAW:lla.

4. Ota paljon kuvia. Olen parin aktiivikuvausvuoden aikana oppinut, että hyviä kuvia saa, kun ottaa paljon kuvia. Jos otat esim. ryhmäkuvaa, kannattaa ottaa vähintään 10 kuvaa sarjassa, niistä ehkä yhdessä kaikilla on silmät auki ja katse oikeaan suuntaan. Jos lähden ulos kuvaamaan satunnaisia luontokuvia, saatan ottaa tunnin ulkoilun aikana noin 100 kuvaa, joista muutama onnistuu. Mitä enemmän otat kuvia, sitä parempi todennäköisyys, että mukana on myös onnistuneita.

5. Karsi huonot kuvat pois. Jatkona edelliseen: kuvaa paljon, mutta karsi huonot kuvat pois. Digiaikana on helppo kuvata paljon, mutta varsinkin RAW-kuvaajalle se tarkoittaa suuria vaatimuksia tallennustilalle.  Eli kuvia on pakko karsia rankalla kädellä. Toinen tähän liittyvä oppi on, että kun deletoit huonot kuvat pois, jäljelle jää vain hyviä, jotka näytät muille. Jos näytät tutuillesi vain onnistuneita kuvia, maineesi hyvänä kuvaajana alkaa kehittyä. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että saat paljon kutsuja sukujuhliin kuvaamaan :)

6. Käsittele kuvia. Tämä ei tarkoita sitä, että vääristelet kuvia lisäämällä niihin ihmisiä tai teet kuvista epäluonnollisia. Mutta kuvia saa parannettua nykytekniikalla helposti. Itse vähintäänkin rajaan lähes kaikki kuvat uudestaan käsittelyvaiheessa, korjaan valotusta, kontrastia tai viilaan muuta hienosäätöä. Toki kuvien käsittelyyn menee aina jonkin verran aikaa, mutta toisaalta kuvia käsitellessä myös jatkuvasti oppii kuvaamisesta, sommittelusta jne. Viimeisin hankinta on ollut Lightroom 4. Sitä ennen muokkasin kuvia Canonin omalla Digital Photo Professional -ohjelmalla, joka käytettävyydeltään on todella kökkö. Kun Lightroom julkaisi uusimman ja selvästi aiempia versioita halvemman version, sain vihdoin kunnon kuvankäsittelyohjelman, enkä voi kuin ihastella sen helppokäyttöisyyttä ja kaikkia mahdollisuuksia. Valitettavasti joudun tässäkin myöntämään, että varustelu kannatti.

7. Kuvien jakaminen ja oikeudet. Kun perehtyy kuvaamiseen ja sitä mukaa kun omat taidot kehittyvät, alkaa kiinnittää entistä enemmän huomiota myös kuvien tekijänoikeuksiin. Samalla tarvitsisi tavan, jolla voi helposti jakaa kuvia eteenpäin, koska sähköpostilla ei montaa kuvaa viitsi lähettää eteenpäin. Facebookiin ei kuvia kannata laittaa, ellei halua antaa Facebookille täysiä omistusoikeuksia kuviin. Samoin mitä enemmän lukee yleisten kuvien jakamiseen tarkoitettujen sovellusten käyttöehtoja, huomaa että lähestulkoon kaikki niistä ottavat vähintään käyttöoikeudet sivustolle ladattuihin kuviin (esim. Picasa kuuluu tähän kategoriaan). Tähän mennessä paras löytämäni sivusto kuvien jakamiseen on kuvat.fi, jossa pienellä vuosimaksulla saa todella paljon tilaa kuvien jakamiseen ja jossa on mahdollista jakaa kuvia yksityiskansioissa. Eipä tämä blogger.com mikään käyttöehdoiltaan optimaalinen paikka ole, mutta parempaakaan blogisivustoa en löytänyt.

8. Varo varustelukierrettä. Kaiken peruskaluston lisäksi havaitsee oppimiskäyrän noustessa aina uusia varusteita, joita tekisi mieli hankkia. Meillä kotona käydään välillä keskusteluja, joissa itse haluaisin ostaa kolmannen kameralaukun (koska iso kaiken kaluston sisältävä reppu painaa liikaa ja ensimmäistä järkkäriä varten hankittuun kameralaukkuun ei maksu kunnolla uusi kamera) ja keskustelun toinen osapuoli muistuttaa asunnon rajallisesta neliömäärästä. Toistaiseksi minulla on siis vain kaksi kameralaukkua. Myös kamerajalusta on ollut harkinnassa, samoin ne studiovalot. Unohtamattakaan suurinta rahareikää eli objektiiveja. Valovoimaiset linssit kun tuppaavat olemaan aika arvokkaita, mutta halpaakaan ei kannata ostaa. Tällä hetkellä pärjään hyvin kolmella putkella, mutta olisihan se laajakulma tai fish eye ihana :)

9. Opettele uutta. Kiinnostuksen ylläpitämiseksi ja uuden oppimiseksi olen jäänyt koukkuun yhteen kuvaukseen liittyvän nettisivuston lukemiseen. Sivuille tulee päivittäin muutamia vinkkejä ammattikuvaajilta milloin mistäkin kuvaamiseen liittyvästä. Kannattaa käydä tutustumassa: http://digital-photography-school.com/  . Lisäksi kannattaa surffailla valokuvaajien nettisivuilla, joista saa inspiraatiota oman kuvaamisen kehittämiseen. Esim. hääkuvaukseen valmistautuessa hain mallia ammattilaisilta kiinnostavista kuvakulmista ja tapahtumien ikuistamisesta.

Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä! Tiedän että lukijoiden joukossa on useita kuvaukseen hurahtaneita - mikä on sinun vinkkisi kuvaamiseen? Myös hyödylliset linkit ovat tervetulleita :)

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kevään merkkejä

Tällä viikolla on taas saanut jälleen todistaa vanhaa totuutta: uusi lumi vanhan sulattaa. Samalla tätä häkellyttävän nopeasti kasvavaa valon määrää ei voi käsittää pitkän ja pimeän talven jälkeen. Kannatan ehdottomasti talviajasta luopumista, niin voisi talvikuukausinakin nähdä valon pilkahduksia...

Loma tuli ja meni, mutta onneksi heti perään on luvassa lisää vapaapäiviä - aurinkoista pääsiäistä!




perjantai 23. maaliskuuta 2012

Lumi sulaa kohisten

Iltapäivällä aurinko häikäisi lähes kirkkaalta taivaalta, 
linnut treenasivat kevään kunniaksi laulutaitojaan 
ja hankien äärellä kuuli, kuinka lumi sulaa kohisten. 
Loistava päivä aloittaa LOMA!