Tämä resepti on aarre. Niin suuri aarre, että hetken harkitsin, haluanko jakaa sitä julkisesti. Mutta vastauksena yleisön toiveisiin päätin kuitenkin paljastaa aarteen salaisuuden.
Risoton resepti ja niksit sen tekemiseen ovat peräisin ystäväpariskunnalta (kiitos!). Heidän ohjeitaan noudatan lähes orjallisesti, paitsi persiljan olen jättänyt pois omasta risotosta. Ainoa oikea risottoriisi on kuulemma carnaroli - en ole uskaltanut kyseenalaistaa asiantuntijoiden neuvoa.
Risoton herkullisuus tulee kuivatuista herkkutateista, joissa on vahva maku. Muilla sienillä tai tuoreilla sienillä ei saa samanlaista lopputulosta, joten kokeilut voi tehdä omalla vastuulla. Tähän asti olen tuonut Italian matkoilta risottoriisit ja kuivatut herkkusienet, mutta raaka-aineet löytyvät nykyään jo suomalaisista marketeista. Ainakin Citymarketeissa myydään pikkupusseja kuivattuja herkkutatteja (porcini).
Tarjoan risottoa usein vieraille, jotka lähes poikkeuksetta ovat kehuneet sitä taivaalliseksi. Resepti on kahdelle hengelle, mutta parhaimmillaan olen laajentanut sen 14 hengen risotoksi ja lopputulos on aina ollut yhtä herkullista. Itse en ole enää vuosiin voinut ravintolassa tilata risottoa, koska ravintolaversiot poikkeuksetta kalpenevat tämän rinnalla. Eli näillä ylistyspuheilla, buon appetito!
Risotto ai funghi porcini - herkkutattirisotto kahdelle
reilu kourallinen kuivattuja herkkutatteja (porcini)
2 kasvisliemikuutiota
noin 1 litra vettä
2-3 salottisipulia (koosta riippuen) tai 1 keltasipuli
oliiviöljyä
(persiljaa)
valkoviiniä
suolaa
valkopippuria
carnaroli-risottoriisiä
parmesaania
1. Laita reilu kourallinen kuivattuja sieniä kädenlämpöiseen veteen likoamaan noin 20 minuutiksi.
2. Silppua odotellessa sipuli.
3. Kun sienet ovat pehmenneet, ota ne pois vedestä (älä heitä vettä pois!). Alkuperäisessä reseptissä lukee: huuhtele sienet. Itse olen jättänyt huuhtelun väliin. Purista sienistä suurin osa nesteestä pois. Voit vähän pilkkoa isompia sieniä, mutta saavat jäädä kuitenkin reilun kokoisiksi.
4. Siivilöi tai poimi lusikalla sienistä mahdollisesti irronneet "hiutaleet" vedestä. Laita liotusvesi kattilaan ja lisää vettä niin, että nestettä on yhteensä noin litra. Lisää kattilaan kaksi kasvisliemikuutiota. Kuumenna kiehuvaksi ja vähennä lieden lämpötilaa siten, että liemi pysyy kuumana.
5. Samaan aikaan voit aloittaa risoton valmistamisen. Ota korkeareunainen, kannellinen teflonpannu ja kuumenna siinä loraus oliiviöljyä. Kuullota silputtu sipuli öljyssä. Lisää sienet ja silputtu persilja. Varo paistamasta persiljaa.
6. Lisää isohko loraus valkoviiniä ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Varo laittamasta liikaa valkopippuria. Jätä hetkeksi.
7. Lisää carnaroli-risottoriisiä kaksi espressokupillista (vajaa 2 dl) ja sekoita kunnes riisistä tulee kiiltävää ja osin läpinäkyvää. Vähennä lieden lämpötilaa hieman.
8. Lisää kiehuvaa kasvislientä sen verran, että päällimmäiset riisit näkyvät edelleen. Sekoita hitaasti koko ajan, jotta risotosta tulee kermaisaa. Liemen tulisi kiehua heikosti koko ajan.
9. Kun suurin osa äsken lisätystä liemestä on imeytynyt, lisää jälleen lientä siten, että riisi kuitenkin vielä näkyy. Jatka sekoittamista. Jatka tähän tapaan kunnes riisi on valmista ja pehmeää - voi jättää hieman al denteksi. Kaikkea lientä ei tarvitse käyttää.
10. Lopuksi lisää parmesaaniraastetta noin kaksi kourallista tai oman maun mukaan. Voit halutessasi lisätä myös nokareen voita. Sekoita hetki, laita kansi pannulle ja jätä muutamaksi minuutiksi hautumaan (voi tässä vaiheessa nostaa pois kuumalta liedeltä).
11. Kun parmesaani on sulanut, risotto on valmista syötäväksi. Muista, että risotto ei odota ruokailijoita vaan ruokailijat odottavat risottoa.
tiistai 31. tammikuuta 2012
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Maailman helpoin ja nopein linssikeitto
Linssi oli minulle täysin tuntematon raaka-aine ennen alkuvuoden kasvisruokakokeiluja. Tämä tomaattinen linssikeitto ampaisi heti ensimmäisellä kokeilulla suosikkikeittojen joukkoon.
Parasta keitossa on, että sen tekeminen on niin helppoa ja nopeaa, ettei se kestä juurikaan pidemmän aikaa kuin valmismikroaterian lämmittäminen. Eli terveellinen ja halpa vaihtoehto laiskallekin kokille ja raaka-aineita voi säilyttää kaapissa valmiina odottamassa. Teen keiton chiliriippuvaiselle sopivana tulisena versiona, mutta miksei toimisi ilman currytahnaakin.
Resepti on periaatteessa neljälle hengelle, mutta sain vaivatta syötyä nälkääni puolet keitosta. Maku melkein paranee jääkaapissa muutaman päivän aikana, jos keittoa jää jäljelle.
Tomaattinen linssikeitto
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1/4 tl jauhettua korianteria
1 rkl currytahnaa (Pirkka punainen currytahna)
1 tlk tomaattimurskaa
1 tlk punaisia linssejä
2 dl kookosmaitoa
suolaa
mustapippuria
Silppua sipuli ja valkosipuli.
Kuullota kattilassa kuumennetussa öljyssä currytahna, korianteri ja sipulit. Voit valita currytahnan tulisuusasteen makusi mukaan.
Lisää kattilaan tomaattimurska ja linssit. Jos käytät kypsiä linssejä, voit lisätä mukaan tomaattipurkin huuhteluvedet, mutta linssien kypsyttämiseen ei tarvitse vettä.
Lisää keiton joukkoon kookosmaito, suola ja pippuri.
Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja anna vielä kiehahtaa hetki.
Alkuperäinen resepti löytyy Chocochilin blogista.
Tunnisteet:
kasvisruoat,
keitot,
linssi,
pikaruoat,
tomaatti
Veitsellä on väliä
Saanko esitellä meidän keittiön ylivoimaisesti parhaan kodinkoneen. Tulokas on ollut taloudessamme kuukauden verran ja on siinä ajassa muodostunut itselle hyvinkin rakkaaksi kumppaniksi ruoanlaitossa. Se ei syö sähköä tai pidä meteliä, toimii nopealla tai hitaalla tempolla käyttäjän toiveiden mukaan ja tekee täydellistä jälkeä mihin tahansa työhön joutuukaan. Hyvät naiset, herrat ja toimistokuukkelit: santokuveitsi!
Testasin ensimmäisen kerran hyvää, tukevaa kokkiveistä viime syksynä mökkireissulla. Kun tuon kokeilun jälkeen kotona haikailin riittävän monta kertaa samanlaisen ihanan veitsen perään, vinkki lahjaideasta kantautui ystäväpiirin korviin ja Kokkipuodista löysi tiensä kotiin täydellinen santoku. Tämä yksilö on saksalaista taattua laatua. Japanilaisiin saman rodun edustajiin verrattuna se on myyjän mukaan kestävämpi: en halunnut ottaa riskiä, että käteen jää haljennut veitsi jos joskus erehdyn leikkaamaan sillä jotain kovaa. Eurooppalaiset santokut ovat myös painavampia, mikä oli ehkä tärkein valintakriteeri.
Veitsiin pätee sama totuus kuin kameroihin. Kun on hankkinut täyskennokameran, sitä miettii miten ikinä tuli toimeen perusjärkkärillä. Ja jos on kerran päässyt kokeilemaan kunnon veistä, normiveitset tuntuvat aika laimeilta, vaikka asiansa hyvin hoitavatkin. Tässä veitsessä on myös se hyvä puoli, että koska sille suositellaan käsin pesua, ei veistä käytä meidän perheessä kukaan muu - eli se on aina puhtaana käyttövalmiina eikä tiskikoneessa odottelemassa seuraavaa pesukertaa :)
Omaan kokkailuun santoku on tuonut sen muutoksen, että sipulia ja valkosipulia tulee laitettua kaikkiin ruokiin tuplasti entiseen verrattuna ihan vain sen takia, että veitsellä pilkkominen on mielettömän kivaa. Porkkanan suikaloiminenkin sujuu todella vaivattomasti aiemman nyhräämisen sijasta ja ohuita viipaleita syntyy lähes yhtä helposti kuin tv-kokeilta konsanaan. Eli varoituksen sana on paikallaan: jos kokeilet kunnon veistä, ei paluuta entiseen enää ole.
Testasin ensimmäisen kerran hyvää, tukevaa kokkiveistä viime syksynä mökkireissulla. Kun tuon kokeilun jälkeen kotona haikailin riittävän monta kertaa samanlaisen ihanan veitsen perään, vinkki lahjaideasta kantautui ystäväpiirin korviin ja Kokkipuodista löysi tiensä kotiin täydellinen santoku. Tämä yksilö on saksalaista taattua laatua. Japanilaisiin saman rodun edustajiin verrattuna se on myyjän mukaan kestävämpi: en halunnut ottaa riskiä, että käteen jää haljennut veitsi jos joskus erehdyn leikkaamaan sillä jotain kovaa. Eurooppalaiset santokut ovat myös painavampia, mikä oli ehkä tärkein valintakriteeri.
Veitsiin pätee sama totuus kuin kameroihin. Kun on hankkinut täyskennokameran, sitä miettii miten ikinä tuli toimeen perusjärkkärillä. Ja jos on kerran päässyt kokeilemaan kunnon veistä, normiveitset tuntuvat aika laimeilta, vaikka asiansa hyvin hoitavatkin. Tässä veitsessä on myös se hyvä puoli, että koska sille suositellaan käsin pesua, ei veistä käytä meidän perheessä kukaan muu - eli se on aina puhtaana käyttövalmiina eikä tiskikoneessa odottelemassa seuraavaa pesukertaa :)
Omaan kokkailuun santoku on tuonut sen muutoksen, että sipulia ja valkosipulia tulee laitettua kaikkiin ruokiin tuplasti entiseen verrattuna ihan vain sen takia, että veitsellä pilkkominen on mielettömän kivaa. Porkkanan suikaloiminenkin sujuu todella vaivattomasti aiemman nyhräämisen sijasta ja ohuita viipaleita syntyy lähes yhtä helposti kuin tv-kokeilta konsanaan. Eli varoituksen sana on paikallaan: jos kokeilet kunnon veistä, ei paluuta entiseen enää ole.
lauantai 28. tammikuuta 2012
Thaimaalainen kananuudelikeitto
Tammikuun keittokokeiluissa oli tänään vuorossa tulinen kananuudelikeitto. Tuunasin ruokablogeista googlaamaani reseptejä oman maun mukaan ja lopputuloksena oli täydellinen keitto lämmittämään pakkaspäivää. Keitto valmistuu noin puolessa tunnissa, vähän siitä riippuen kuinka nopeasti saa vihannekset kuorittua ja pilkottua.
Thaimaalainen kananuudelikeitto
n. 400 g kanan fileesuikaleita
2 keskikokoista porkkanaa ohuina suikaleina
2-3 valkosipulin kynttä
noin 4 cm pätkä inkivääriä
1-2 chilipalkoa (koon ja maun mukaan)
4-5 dl vettä1 kasvisliemikuutio
1 prk (400 ml) kookosmaitoa
ruukullinen korianteria silputtuna
n. 100 g riisinuudeleita
loraus Thai-kalakastiketta
Voit käyttää keittoon maustamattomia kanan fileesuikaleita tai suikaloida itse kanan fileepihvit, niin saat ohuempia kanapaloja.
Suikaloi porkkanat ohueksi. Pilko pieneksi chili (poista siemenet), inkivääri ja valkosipulin kynnet.
Chiliä, inkivääriä ja valkosipulia voit laittaa maun mukaan - itse käytin 3 keskikokoista valkosipulin kynttä, 1 suurehkon chilin ja reilun 4 sentin pätkän inkivääriä.
Paista kanan fileesuikaleet pannulla, älä ruskista vaan jätä vaaleaksi. Laita samaan aikaan n. puoli litraa vettä kuumenemaan.
Kuullota porkkanasuikaleet, chili, inkivääri ja valkosipuli lorauksessa öljyä. Yhdistä kuullotetut vihannekset kattilaan kanasuikaleiden kanssa ja lisää kuumennettu vesi.
Lisää joukkoon kasvisliemikuutio, kookosmaito sekä korianterisilppu.
Anna kiehahtaa ja lisää lopuksi pienemmäksi katkotut riisinuudelit.
Hauduta muutama minuutti, kunnes nuudelit ovat kypsiä.
Alkuperäinen resepti löytyi Pastanjauhantaa-blogista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)